Telinekataja

Trikootehtaasta rantahotelliksi 9000-neliöisen sääsuojan alla

Tampereella on loppusuorallaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän Pyynikin Trikoon tehdaskiinteistön saneeraus asuin- ja hotellikäyttöön. Aki Hyrkkönen Oy:n urakoiman Pyynikin Vartija -hotellin massiivisen sääsuojan ensimmäinen osio asennettiin vuodenvaihteessa 2020–2021, viimeiset suojat puretaan kevään ja kesän 2022 aikana. – Näin iso projekti ei onnistuisi ilman tarkkaa suunnittelua, huolellista asennusta ja tiivistä yhteistyötä urakoitsijan kanssa, kertoo Telinekatajan Sisä-Suomen aluepäällikkö Janne Leiniäinen.

Trikootehtaasta rantahotelliksi 9000-neliöisen sääsuojan alla

Pyynikin Vartijan sääsuoja mallinnettiin kolmiulotteisesti, jotta moniosaisen sääsuojan rakenteita pystyttiin tutkimaan visuaalisesti etukäteen ja asentajat saivat työnsä tueksi yksityiskohtaisempaa tietoa.

3D-mallinnokset auttoivat ison ja moniosaisen sääsuojan asennuksessa

Jo 1930-luvun lopulla Suomen Trikoo tunnettiin Pohjoismaiden suurimpana alansa tuotantolaitoksena. Vuosina 1934–1956 rakentunut tehdasalue laajennuksineen ja täydennysrakennuksineen laskeutui terassimaisesti Pyynikin harjulta kohti Pyhäjärven rantaa ja vanhimpaan osaan kuuluvasta tornista spiraalimaisesti myötäpäivään.

Lähes vuosisadan kestänyt trikootuotteiden tuotanto kaupungin keskustassa, Pyynikin etelärinteellä päättyi vähitellen 1990-luvulla. Pyynikin Trikoon projekti on ollut Tampereen kaupungille ja koko Pirkanmaalle erittäin tärkeä. Tamperelaiset ovat toivoneet jo pitkään, että Trikoon tarina saisi ansaitsemansa jatkon – ja nyt se tapahtuu.

3D-mallinnokset auttoivat ison ja moniosaisen sääsuojan asennuksessa

Pyynikin Trikoon kokonaisuuteen kuuluvat Pyynikin Vartija -studiohotellin lisäksi asuinrakennukset Pyynikin Patruuna, Pyynikin Mestari, Pyynikin Kamreeri ja Pyynikin Kisälli. Hotellin saneerausurakka toteutettiin yhtäjaksoisesti, joten koko rakennus oli peitetty valtavalla sääsuojalla.

–  Ison kehän kiertänyt sääsuoja oli kooltaan peräti 9000 neliötä. Sen alla pystyi kulkemaan rakennuksen päästä päähän. Koko Pirkanmaalla on tuskin koskaan ollut näin suurta yhtenäistä sääsuojaa, Leiniäinen pohtii.

Pyynikin Vartijan sääsuojan ensimmäinen osio asennettiin vuodenvaihteessa 2020–2021,  viimeiset suojat puretaan kevään ja kesän 2022 aikana. – Haastavin ja aikaa vievin osuus oli kahden ensimmäisen sääsuojan liitoskohtaan erikoiskalustolla tehty ylitysristikointi vesikouruineen. Kyseinen FW-ristikointi ja siihen liittyvät tukitelineet sekä sääsuojaristikot 3D-mallinnettiin asennuksen helpottamiseksi. Muuttuneiden työmaatilanteiden vuoksi ylitysristikon mallia jouduttiin muokkaamaan useaan otteeseen, mikä toi omanlaistaan haastetta suunnitteluun, kertoo Telinekatajan suunnittelija Jarmo Viik.

– Laskennat tehtiin alusta asti tiiviissä yhteistyössä urakan tilaajan kanssa. Kun suunnitelmat oli laadittu tarkasti ja hyvissä ajoin, voitiin olla varmoja, että työmaa on turvallinen ja tehokas kaikille osallisille, Leiniäinen täydentää.

”Hyvä suunnitelma on yhteistyötä tilaajan, suunnittelijan ja toteuttajan kesken” 

Janne Leiniäinen kokee, että 2020-luvulla rakentamisessa korostuvat kosteudenhallinta sekä yhteistyö urakoitsijoiden ja muiden kumppanien kanssa. Työmaiden on pysyttävä kuivina ja olosuhteiden on oltava kaikin puolin optimaaliset sekä turvalliset. Sääsuojien keskikoko on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Lisäksi kohteiden muodot edellyttävät nykyisin yhä useammin silloitusratkaisuja ja isompia jännevälejä.

– Kaikki tämä vaatii alan yrityksiltä jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja henkilöstöltä osaamisalueen laajentamista sekä syventämistä. Lisäksi on tärkeää, että yhteistyökumppaneiden kesken on yhteinen tahtotila ja avoin keskusteluyhteys. Hyvä kommunikointi on avain onnistumiseen, listaa Leiniäinen.

– Asiakkaat vaativat nykyään enemmän myös suunnitelmilta. Hyvä suunnitelma on yhteistyötä tilaajan, suunnittelijan ja toteuttajien välillä. Siinä on huomioitu urakan eri vaiheet ja nostettu mahdolliset ongelmakohdat esille. Taloudelliseen ja tekniseen lopputulokseen vaikuttaa suoraan se, kuinka tarkasti sääsuoja ja telineet on osattu kohteeseen suunnitella, Jarmo Viik kiteyttää.

– Telinekatajan vahvuus näkyy laadukkaassa kalustossa sekä erilaisten kalustojen yhteensovittamisessa, josta meillä on vuosien kokemus. Nykytrendin mukaisesti rakennelmat pyritään aina mallintamaan kolmiulotteisesti. Tämä antaa mahdollisuuden tutkia visuaalisesti rakenteita etukäteen ja tekijöille pystytään toimittamaan yksityiskohtaisempia suunnitelmia, muistuttaa Viik.

Pyynikin Trikoon sääsuoja toimi moitteettomasti kokonaisuutena. Ilmenneisiin puutteisiin, kuten pieniin repeämiin ja vuotokohtiin reagoitiin nopeasti ja tarvittavat korjaustoimenpiteet tehtiin viipymättä. – Koen, että myös virheitä saa ja pitääkin välillä tehdä –  ja niistä voi ottaa opiksi, Leiniäinen pohtii.

– Kiitokset Aki Hyrkkönen Oy:lle jälleen kerran hyvästä yhteistyöstä.

Muita tamperelaisia referenssejämme:

Rantatien kevyen liikenteen sillan sääsuojaus »
Näsilinnan entisöinti ravintola- ja museokäyttöön Telinekatajan sääsuoja alla »

Hyvä suunnitelma on yhteistyötä tilaajan, suunnittelijan ja toteuttajan kesken
Tehdasalue

Sääsuojien keskikoko on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Lisäksi kohteiden muodot edellyttävät yhä useammin silloitusratkaisuja ja isompia jännevälejä, kertoo Telinekatajan Sisä-Suomen aluepäällikkö Janne Leiniäinen.

Lintuperspektiivistä hahmottaa hyvin vanhan tehdasalueen monimuotoisuuden. Kehänmuotoisen sääsuojan alla Aki Hyrkkönen Oy saneerasi vanhaan trikootehtaaseen uuden studiohotellin.

Sinua voisi myös kiinnostaa

Kattourakointiin erikoistunut ProRakenne luottaa Telinekatajan työn laatuun vaativissa kohteissa
Turun Kauppatorin työmaa innostaa ainutlaatuisiin telineratkaisuihin