Henrik Kosonen: ammattiurheilijasta aluepäälliköksi

Kati Nyberg

HENRIK KOSOSEN tie Telinekatajalle ei ole sieltä tavallisimmista päästä, sillä uraa on tehty Sveitsissä ja Ranskassa asti. Miten moninkertainen lentopallon suomenmestari päätyy Pohjoismaiden suurimman rakennusteline- ja sääsuojayrityksen aluepäälliköksi Kuopioon?

Vuosi oli 2000, kun Pieksämäeltä kotoisin oleva, lopputyötä vaille valmis insinööri Henrik Kosonen meni ensimmäistä kertaa “oikeisiin töihin”. Työnantaja oli Rakentajain Konevuokraamo ja yrityksen henkilökortissa luki rakennusmestari – vuosien saatossa myös aluemyyntipäällikkö ja piiripäällikkö. Henrikin vastuualueina oli Länsi-, Keski- ja Itä-Suomi. Hän viihtyi työssään, mutta siinä oli yksi iso miinus: päivät menivät autossa istuskellen ja yöt hotelleissa nukkuen. Kilometrejä kertyi jopa 90 000 vuodessa, ja entisen huippu-urheilijan kroppa huusi hallelujaa.

Istumatyötä oli kestänyt 19 vuotta, kun tunnetun ja ennen kaikkea hyvämaineisen kilpailijan työpaikkailmoitus osui silmään – taisi Telinekatajasta myös joku Henrikille vinkata. Tähän mennessä töitä ei ollut koskaan tarvinnut hakea, sillä tie Cramolle vei tuttavan kautta ja ennen sitä sai rauhassa keskittyä lentopalloon. Kosonen oli kuitenkin valmis kokeilemaan jotain uutta, ja syksyllä 2019 pörssiyhtiö vaihtuu perheyritykseen.

“Kärsivällisyys on valttia”

Kuopiossa, Niiralan saneerattavan koulun komea sääsuoja on yksi Kososen vetämän Itä-Suomen joukkueen taidonnäytteitä. – Me pärjäämme työmailla, sillä meillä on asentajasta autokuskiin hyvä meininki, kiteyttää Kosonen.

Telinekatajan Kuopion aluepäällikön työssä jokainen päivä on erilainen. Suurin osa Kososen työajasta menee työmaiden laskennan ja kannattavuuden suunnitteluun sekä hallintaan, minkä lisäksi hän pyrkii käymään työmailla mahdollisimman paljon. Korona on toki rajoittanut asiakaskäyntejä ratkaisevasti: juuri kun Kosonen oli päässyt hommiin kiinni, työmaille ei enää toivotettukaan tervetulleeksi. Pandemia vaikuttaa alaan vielä alkusyksystä 2021; melkein viikoittain on joku karanteenissa. Tilanteeseen on pitänyt sopeutua ja suhtautua kärsivällisesti, mikä pätee Kososen työnkuvaan yleisestikin.

– Tässä työssä kärsivällisyys on valttia. Vaikka asiakkaat haluavatkin nopeita ratkaisuja, ei kiireestä ole koskaan hyötyä. Ennen kuin lähdetään suinpäin toteuttamaan, kannattaa kuviota tarkastella laajemmin ja tietyt yksityiskohdat tarkistaa niin asiakkaalta, työnjohtajalta kuin asentajilta. Kun yhteenvetoihin ja raportteihin käyttää rauhassa pari minuuttia enemmän aikaa, pääsee yleensä pidemmälle, pohtii Kosonen.

Tämä nyrkkisääntö ei suinkaan ole tullut Henrikille luonnostaan, sillä urheilupiireissä pelin henki oli eri: matseissa mentiin ääripäästä toiseen ja täysillä, vaikka sormet poikki ja lihakset revenneinä. Työelämässä ei kuitenkaan turhia riskejä oteta, eikä terveydellä leikitä – tämä pätee niin alan turvavarusteisiin kuin koronakaranteeniin.

17 hengen joukkueen hyvä fiilis tuottaa tulosta

Kososen työajasta suurin osa menee työmaiden laskennan ja kannattavuuden suunnitteluun sekä hallintaan. Tämän lisäksi hän käy kentällä – esimerkiksi loppuvuodesta 2021 uuden terveyskeskuksen työmaalla Siilinjärvellä.

– Telinekatajalla työskentelyssä parasta on meidän Itä-Suomen porukan fiilis. Se, että meillä on asentajasta autokuskiin hyvä meininki ja sisäinen ilmapiiri, vaikuttaa suoraan siihen miten me pärjäämme työmailla ja sitä kautta myös tuloksiin. Kiitos hyvän tiimihengen selviämme niin ikään vaikeuksista, kuten nyt esimerkiksi koronasta ja sen tuomista haasteista.

Kosonen kehuu myös Telinekatajan matalaa hierarkiaa, jossa johto nauttii henkilökunnan luottamusta, niin että myös epäonnistumisista uskaltaa kertoa suoraan ja ilman väliportaita. Kun apu on pyydetty, sitä on aina saanut – sekä ylhäältä että alhaalta.

Onnistumiset ovat 52-vuotiaalle aluepäällikölle työn suurin motivaattori.  – Tämän työn suola on se, kun kilpailun ja voiton, suunnittelun ja toteutuksen jälkeen asiakas hymyilee, moikkaa ja on tyytyväinen lopputulokseen. Vaikeuksien kautta voittoon -asenne pätee niin urheilussa kuin työelämässäkin. Motivaatio myös säilyy kun kaikkea ei saa ilmaiseksi, vaan asioiden eteen on tehtävä töitä.

Kososen mielestä uran ensimmäinen työpaikanvaihto meni sen verran nappiin, ettei hän näe mahdottomuutena jatkaa Telinekatajalla eläkeikään saakka.

– Edellisessä hommassa viihdyin 19 vuotta, miksi en tässä sitten loput työvuoteni. Tykkään työstäni tosi paljon: alan muuttuessa ja kehittyessä saan jatkuvasti oppia uutta. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja sen tuomat tuulet ja rankkasateet vaikuttavat paljon siihen, miten työt nykyään ja tulevaisuudessa toteutetaan.

Varsinaisia etenemissuunnitelmia Kososella ei ole talon sisälläkään, mutta jos jossain tehtävässä koetaan olevan tarvetta hänen vahvuuksilleen, lähtee hän mielellään uusiin haasteisiin mukaan.

TV:stä tuttu lentopalloilija viihtyy nyt metsälenkeillä

Entiselle ammattiurheilijalle parasta vastapainoa työlle tarjoaa tietenkin liikunta. Talvet menevät hiihtäessä ja kesät maastopyöräillessä. Happi tekee ihmeitä mielelle, etenkin jos on ollut vaikea päivä. Otsalamppu päässä, pimeitä metsäpolkuja pitkin polkiessa on moneen ongelmaan löytynyt ratkaisu.  – Lihaskipu auttaa ja hien kautta syntyy paljon hyviä ajatuksia, toteaa Kosonen.

Urheilusta on palautumisen lisäksi ollut Henrikille muutakin hyötyä. Itä-Suomessa lentopallo oli etenkin 80–90-luvuilla iso laji, ja miehen menestys on tehnyt hänestä tunnetun, ainakin oman ikäpolven keskuudessa. Maaotteluita on seurattu TV:stä iltapäivälehtiin. Urheiluruudusta tuttu, rehti lentopalloilija on taatusti herättänyt luottamusta myös rakentamisen ja teollisuuden asiakkuuksissa.

– Olen tällainen vanhan liiton kaveri ja niille, jotka muistavat sen ajan kun telkkarista näkyi tasan kolme kanavaa, olen varmasti jäänyt eri tavalla mieleen. Se antaa heti tietynlaista kosketuspintaa ja on monessa tilanteessa ollut helppo keskustelunavaus. Tämä koskee siis niitä asiakkaita, jotka ovat omanikäistä porukkaa. Nuoremmalle polvelle ei lentopallomaailmaa kannata tyrkyttää, sillä niissä piireissä ei vanhat meriitit paina, naurahtaa Kosonen.

Tutustu myös Joonas Fagerlundin urapolkuun asentajasta työnjohtajaksi »