Kun Tuomo Sinkkonen ja Jari Liitomaa aloittivat Telinekatajalla reilut 30 vuotta sitten, oli moni asia toisin. Vuosikymmenten aikana teline- ja sääsuojarakentamisessa on otettu valtavia harppauksia varsinkin materiaalien, koulutusten ja työturvallisuuden osalta, mutta perustyön luonne ei ole muuttunut – eikä hyvän työporukan merkitys.
Leningrad Cowboys Helsingissä, New Kids on the Block Lahdessa… 90-luvulla Jari Liitomaalla oli työnsä kautta näköalapaikat tapahtumapuolen suomalaisiin huippuhetkiin.
Tuomo Sinkkonen tuli Telinekatajalle nokkamieheksi pahimpaan lama-aikaan 90-luvun alussa.
– Minulla oli oma rakennusfirma, jonka nimiin tein myös telineasennuksia. Laman myötä tuntilaskutus tipahti. Telinekatajan toimitusjohtaja Katajan Markku tarjosi kohtuullisen tuntipalkan. Lyötiin kättä päälle ja vedin maanantaina haalarit ylle. Sopimus tehtiin, kun olin ensin näyttänyt kynteni hommissa.
Niihin aikoihin Telinekatajalla oli kaksi työnjohtajaa, joista toinen oli Jari Liitomaa. Hän aloitti uransa tapahtumalavojen ja -rakenteiden parissa, kunnes siirtyi ensin tuotantopäälliköksi, sitten aluepäälliköksi ja nykyisiin tehtäviinsä aluejohtajaksi.
– Ensimmäinen suunnittelukohteeni oli Down by the Laituri Turussa. Tein esiintymislavojen suunnitelmat ja laskin tavarat. Paikanpäältä sitten soitettiin, että kuka perhana tämmöiset suunnitelmat on tehnyt, nämähän ovat ihan väärin. Se söi aika paljon nuoren miehen itseluottamusta, Liitomaa naurahtaa.
Kolme vuosikymmentä sitten Liitomaan työpäivät olivat hektisiä ja uutta opittavaa oli paljon. Tavaroiden ja työvoiman liikuttelu kohteesta toiseen vaatii huolellista suunnittelua ja aikataulutusta.
– Kovaan myllyyn sitä nuorena joutui, mutta oma innostuneisuus ja kiinnostus paikkasi hyvin isommat puutteet osaamisessa. Minuun luotettiin ja sain sopivasti vastuuta. Ajan myötä oppia kertyi lisää ja työ alkoi sujua paremmin, Liitomaa sanoo.
Kun Liitomaa ja Sinkkonen vuonna 1990 aloittelivat alalla, oli työelämä hyvin erilaista. Ei ollut vuokratyövoimaa, sertifikaatteja ja koulutuksia tai kulkulupia. Työmaille käveltiin suoraan, ja nuoremmat kisällit saivat koulutuksen mestareilta.
– Sesongin alussa marssin sisälle työvoimatoimistoon ja sanoin, että mulla on takaluukussa haalarit kaikille, jotka haluaa töihin, Liitomaa muistelee.
– Silloin monilla asiakkailla oli omat telineporukat ja välineet. Nyt kaikki on ulkoistettu, ja se on hyvä asia. Työmaalla on aina ammattitaitoinen porukka, jota myös koulutetaan koko ajan lisää.
90-luvulla telineet ja sääsuojat rakennettiin putkista ja lainapeitteistä. Nyt tilalle ovat tulleet Layherin laadukkaat telineratkaisut ja KH-sääsuojat. – Materiaali on nyt nähdäkseni niin hyvää kuin vain olla voi. Siinä ei isompaa kehitystyötä enää tapahdu, Sinkkonen arvioi. – Perustyö on pysynyt ja pysyy silti samanlaisena. Asennustyö on fyysisesti rankkaa, ja sellaisena se tulee pysymään. Roboteilla ei voida korvata osaavaa asentajaa.
– Digitalisaatio on muuttanut monia työelämään liittyviä asioita, kuten työajanseurantaa ja työmaiden kulunvalvontaa, kertoo Liitomaa. – Ja aikoinaan suunnitelmat piirrettiin millimetripaperille, sitten siirryttiin käyttämään piirtopöytää ja nyt kaikki tehdään valmiiksi 3D-suunnitteluohjelmilla. Suunnittelun lähtökohta on silti edelleen sama: kattavista lähtötiedoista tehdään hyviä ja tarkkoja suunnitelmia.
Jarilla oli sormensa pelissä myös Telinekatajan ensimmäisen sääsuojan kanssa. – Vuonna 1999 Helsingin saksalaisen koulun sisäpihan rakennuksen korottaminen kahdella kerroksella oli haastava hanke. 10 vuotta myöhemmin sama homma toistettiin: eli 2 uutta lisäkerrosta sääsuojan alla, muistelee Jari.
Musiikkitalon rakennushanke oli yksi isoimmista Telinekatajan sääsuojauskohteista 2000-luvulla. Jari Liitomaa teki kaupat SRV:n kanssa.
Mikä saa pysymään samalla alalla, saman työnantajan palveluksessa monta vuosikymmentä? Liitomaan mukaan kyseessä on varsinainen näköalapaikka rakennusalalle: hän on ensimmäisenä kuulemassa tulevista isoista rakennushankkeista. Näköaloja kehuu myös Sinkkonen.
– Istut raittiissa ulkoilmassa korkealla kattojen yllä ja katselet maisemia. Kyllä se on mukavaa. Työkohteiden perässä pääsee myös matkustelemaan ympäri Suomea ja ulkomailla, jos sellainen kiinnostaa. Telinekatajalla työntekijän asiat on aina hoidettu ensiluokkaisesti. Esimerkiksi palkanmaksu ei ole ollut myöhässä kertaakaan 30 vuoden aikana, kiittelee Sinkkonen.
Kumpikin miehistä pitää myös työn vaihtelevuudesta. Ei ole kahta samanlaista kohdetta. Parasta on, kun tiimi onnistuu yhdessä. Hyvällä työporukalla se on helpompaa.
Alalle suuntaaville kaksikolla on muutama kullanarvoinen vinkki: maltti on valttia ja kuuntelemalla pääsee pitkälle.
– Kun elämän perusarvot ovat kunnossa, niin turvallisuusasioihinkin osaa suhtautua vakavasti. Uhkarohkeudelle ei ole ylhäällä telineillä sijaa. Ohjeita noudattamalla ja kokeneempia kuuntelemalla kyllä pärjää.
Tuomo Sinkkonen teki työuransa viimeiset telineasennukset joulukuun lopussa 2020. Yli kolmekymmenvuotinen ura Telinekatajalla tuli päätökseen: on aika vaihtaa vapaalle ja nauttia toisenlaisista näköaloista.
Telinekatajalaiset kiittävät yhteisistä vuosista. Ja toivottavat antoisia vapaaherranpäiviä alan rautaiselle ammattilaiselle.
Jaa artikkeli
