Espoon Tiistilän puukoulun laskennallinen käyttöikä on 50 vuotta, rungon ja kantavien rakenteiden osalta 100 vuotta. Näitä faktoja varmistetaan 5300 neliön sääsuojalla, jonka Telinekataja suunnitteli yhdessä YIT:n ja Swecon kanssa. – Suunnittelu on ehdottomasti Telinekatajan vahvuus, toteaa YIT:n Tiistilän työmaan vastaava mestari Kari Suoranta.
Espoon kaupungin kestävän kehityksen linjauksissa on asetettu tavoitteeksi hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Myös Ympäristöministeriön puurakentamisen tavoite julkiselle uudisrakentamiselle näkyy Tiistilän koulun työmaalla. Urakoitsijan, YIT:n laskelmien mukaan 100 vuoden tarkastelujaksolla puurunkoinen ja maalämpöä hyödyntävä koulurakennus on hiilijalanjäljeltään 32 % pienempi kuin betonirunkoinen, vastaavankokoinen koulurakennus, joka lämpiää kaukolämmöllä.
Espoon ensimmäinen puukoulu nousee sisäilmaongelmista kärsineen, pois puretun Tiistilän vanhan koulun paikalle. Uutta koulua suunnitellessa erityistä huomiota onkin kiinnitetty tilojen turvallisuuteen, terveellisyyteen ja toiminnallisuuteen sekä huollettavuuteen ja käytettävyyteen – hiilijalanjäljen lisäksi.
Tiistilän koulu- ja päiväkotikiinteistö on yli 12 000 bruttoneliömetrillään yksi Suomen suurimpia puurakenteisia kouluja. Tilaa on 990 oppilaalle ja 168 päiväkotilapselle sekä 110:lle opetustoimen ja varhaiskasvatuksen ammattilaiselle, kun koulu kesällä 2024 valmistuu. Yhteisvastuullisena projektinjohtourakkana toteutettavan Espoon Tilapalveluiden hankkeen arvo on noin 40 miljoonaa euroa.
Tiistilän koulu rakennetaan liimapuupilareista ja -palkeista sekä rankarakenteisista seinä- ja välipohjaelementeistä, joissa on kipsilevytetyt sisäpinnat. Puuta käytetään rungossa kantavana ja jäykistävänä rakenteena. Kantavista rakenteista jätetään näkyviin aulan ja liikuntasalin rakenteita. Koko rakennuksen alapohja on betonia. Korkea esivalmistusaste mahdollistaa rakentamiselle tiiviin aikataulun, sillä välipohjissa ei tarvita betonivaluja.
Kuivaketju10-toimintamalli ohjaa Tiistilän koulun rakennusaikaista kosteudenhallintaa. Isoa puukoulua suojasi yksi Suomen suurimmista sääsuojista. Jänneväliltään suoja oli suurin koskaan Telinekatajalla tehty.
– Yleensä pyydämme tarjoukset sääsuojauksesta 3–5 toimijalta. Tässä tapauksessa piti olla näyttöä siitä, että kumppanilla on resurssit tehdä näin isoa sääsuojaa. Hintalappu tietenkin ratkaisee, mutta myös suunnitteluvaiheen keskusteluilla ja yhteistyöllä on iso rooli, kun päätöksiä tehdään, sanoo Suoranta.
– Meillä on kokemusta puurakenteisten koulujen ja päiväkotien sääsuojauksesta. Erona aikaisempiin ratkaisuihin tässä on se, että suuren koon ja rakennuksen muodon vuoksi sääsuojaus toteutettiin kahdessa osassa, kertoo Telinekatajan työnjohtaja Ville Valkonen.
Ykkösvaiheessa vapaasti seisovan suojan alla rakennettiin puolet koulusta vesikattoon asti. Kakkosvaiheen sääsuoja oli kiinnitetty vesikaton puolelta rakenteisiin, kun toiselta sivultaan suoja oli vapaasti seisova.
Yksi Suomen suurimmista sääsuojista: pituus yli 100 m, leveys yli 53 m ja korkeus reilut 25 m.
Sääsuojan vapaille reunoille suunniteltiin 6-metriset kaistat, jotta puuelementtiasentajat pääsivät työskentelemään autoilta käsin suojan sisällä.
Tiistilän puukoulun kaksivaiheinen sääsuojaus oli logistisesti haastava. – Kuormien ja materiaalien määrä oli valtava. Oikea määrä tavaraa, oikeaan aikaan ja tarkalleen oikeaan paikkaan oli toteuduttava, vaikka kiinteistön tontilla tilaa olikin, kertoo Telinekatajan työnjohtaja Ville Valkonen.
Jo vuoden 2021 alussa telinekatajalaiset olivat mukana ensimmäisissä keskusteluissa ja alustavissa neuvotteluissa, kun yhdessä pääurakoitsijan YIT:n ja rakennesuunnittelijan Swecon kanssa lähdettiin vastaamaan kohteen tarpeisiin. Sääsuojan YIT tilasi Telinekatajalta 2021–2022 vuodenvaihteessa, ja 1. vaiheen asennus alkoi loppukesästä 2022. Marraskuun lopulla asentajat aloittivat työt 2. vaiheen rungon kanssa, ja heti vuoden 2023 alussa siirrettiin sääsuojalohkot ykkösosalta kakkososan päälle. Aikataulun mukaan 2. vaiheen sääsuoja purettiin kesäkuussa 2023.
– Kahteen kysymykseen on aina haettava vastaukset. Mikä alue halutaan säältä suojaa ja mihin sääsuoja voidaan kiinnittää, toteaa Telinekatajan suunnittelija Topias Harjunpää. – Puurakenteet haastavat ihan omalla tavallaan kiinnitysten osalta. Toisaalta puuelementtiasennuksissa tarvitaan myös sääsuojan ja katon rungon väliin tilaa. Kokonaisuuden on palveltava kaikkia työmaalla työskenteleviä kunkin toimijan aikataulun mukaisesti, kiteyttää Harjunpää.
– Yhdessä osassa suojattava puukohde on suhteellisen helppo suunniteltava. Selvitetään, paljonko tarvitaan vapaata tilaa ja toteutetaan suunnitelma sen mukaan. Tiistilän-tyyppisen, kahdessa osassa suojattavan kohteen suunnittelu vaatii onnistuakseen tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kesken.
Tiistilän puukoulun 1. vaiheessa sääsuojan toinen kantavista rungoista perustettiin alapohjan päälle ja 2. vaiheessa valmiille vesikatolle. Kiinnitykset suunniteltiin yhdessä Swecon kanssa. Maanvaraan perustetut rungot kiinnitettiin suurelta osin ruuvipaalujen avulla, maapohjasta ja talotekniikasta johtuen osin myös betonipainojen avulla.
– Tässä kohteessa sääsuojauksen suunnittelu on ollut kaiken A ja O. Suunnittelu on ehdottomasti Telinekatajan vahvuus. Ja Topias Harjunpää on taitava kaveri, joka tietää mitä tekee, kiittelee YIT:n Kari Suoranta.
Jaa referenssi
