Kansallismuseon peruskorjaus etenee varmalla urallaan. Telinekatajan osalta projektissa lähestytään jo maaliviivaa: lähes kahden vuoden ajan kansallisaarretta verhonneiden sääsuojien purku aloitettiin syyskuussa 2025. Minkälainen poikkeuksellinen sääsuojausprojekti oli suunnittelun näkökulmasta?
Kansallismuseon sääsuoja suunniteltiin varmistamaan urakoinnin tehokas eteneminen ympäri vuoden.
Kansallismuseon sääsuojien ja telineiden suunnittelusta vastasi Markus Toivonen, jonka ura Telinekatajan palveluksessa starttasi noin 8 vuotta sitten työnjohtajan roolissa.
– Tein ensimmäiset 3 vuotta työnjohtajan hommia, mistä siirryin meidän suunnittelutiimiin. Ruohonjuuritason kokemus työmaittemme arjesta on ollut ehdottomasti arvokasta pääomaa nykyisessä työssäni. Pystyn katsomaan kokonaisuuksia laajemmasta perspektiivistä siten, että asentajien työ on mahdollisimman suoraviivaista ja tietysti myös lopputuotokset vastaavat täsmällisesti niille asetettuja turvallisuus- ja muita vaatimuksia, hän kuvailee.
Toivosen 3D-mallinnus- ja laskentaohjelmien läpi on virrannut vuosien saatossa paljon erilaisia projekteja. Tekemisen painopiste on kuitenkin ollut uudisrakentamisessa kunnille ja kaupungeille.
– Olen suunnitellut sääsuojia ja telinetoteutuksia muun muassa lukuisiin erilaisiin koulu- ja päiväkotihankkeisiin. Myös kattosaneerauksia on ollut paljon, hän kertoo.
Loppuvuodesta 2023 käynnistynyt ja syksyllä 2025 Telinekatajan osalta valmistuva Kansallismuseon sääsuojaus on Toivosen ja muun suunnittelutiimin ansioluettelossa projekti, joka poikkeaa pääjoukosta monella tapaa.
– Pitkä ajallinen kesto, hankkeen kokoluokka, kiinteistön poikkeuksellisen arvokas arkkitehtuuri sekä tekniset ominaisuudet aiheuttivat meille paljon pohdittavaa. Projekti lähti lisäksi käyntiin kiivaalla aikataululla, ja meidän piti saada nopeasti perusteellinen ymmärrys sekä varma ote urakoitsijan toiveista ja tarpeista.
– Onneksi hankkeen ensimmäinen vaihe, matalimman kiinteistönosan sääsuojaus, oli vaativuusasteeltaan se kaikkein maltillisin. Pääsimme sitä kautta hyvin suunnittelutyöhön kiinni. Isona apuna tiukassa aikataulupaineessa olivat myös saamamme laadukkaat 3D-aineistot. Niiden parissa työskentely on meille telinekatajalaisille nykyään ihan arkipäivää. Kansallismuseon kaltaisessa kohteessa niiden käyttäminen on mielestäni lähes välttämätöntä, Toivonen toteaa.
Tarjousvaiheen suunnittelmien mukaan Telinekatajan sääsuojausurakan Kansallismuseon työmaalla piti sisältää 3–4 eri kokonaisuutta, jotka seuraisivat toisiaan saumattomasti varsinaisen peruskorjausurakoinnin edetessä. Lopulta suojaus toteutettiin kuitenkin kahdessa vaiheessa.
– Päärakennuksen vieressä sijaitsevalle Halkopihan alueelle ei saanutkaan pystyttää mitään. Sovimme pääurakoitsija NCC:n kanssa, että käännämme päärakennuksen sääsuojan harjan suuntaa. Näin saimme samalla yhdistettyä vaiheita toisiinsa.
Muutos edellytti Telinekatajalta valmiutta päivittää suunnitelmiaan myös laajemmin.
– Meidän täytyi toteuttaa uusia silloituksia, jotta kulku katolla oleviin työkohteisiin säilyi. Muutos oli lopulta meidän näkökulmasta jopa positiivinen seikka, sillä kokonaisuudesta tuli yhtenäisempi ja sen hallinta selkeytyi. Meidän suunnittelun ja työmaan dynamiikka pelasi hienosti yhteen. Eri vaiheiden julkisivu- ja vesikattotöissä tarvitut telineet saatiin pystyyn ja sääsuojat vesitiiviiksi aikataulujen mukaisesti, Toivonen kuvailee.
Toivonen kertoo olleensa projektin edetessä monesti yhteydessä myös hankkeen rakennesuunnittelijan kanssa.
– Graniittijulkisivun ja sen vuolukivikoristeiden herkkyys ja arkkitehtoninen ainutlaatuisuus, maanalaisten rakennelmien kantokyky, jugend-tornin poikkeukselliset ulottuvuudet, Mannerheimintien ahtaus ja monet muut erityistä huomiota edellyttäneet asiat olivat niin sanotusti myös yhteisellä työpöydällämme monta kertaa, Toivonen toteaa.
– Näin vaativassa projektissa menestyminen edellyttää aina monenlaisten osaajien yhteispeliä, myös suunnittelun saralla, hän täsmentää.
Pala palalta eteenpäin. Työtelineiden ja kattomateriaalien asentajat tekivät Kansallismuseon liuskekivikaton uusimisessa saumatonta yhteistyötä.
Telinekatajan käyttämien 3D-mallinnusten suurin hyöty on siinä, että ne tekevät myös laajat ja monitahoiset suunnitelmat projektin kaikille osapuolille ymmärrettäviksi.
Senaatti-kiinteistöjen omistama Kansallismuseo oli siis Toivoselle ja muulle Telinekatajan suunnittelutiimille kohde, jonka kaltaisia osuu työarjessa eteen vain harvoin.
Kun suunnitelmat on tehty huolella, ei työmaalla tarvitse kenenkään arvailla. Toisin sanoen projekti etenee ja homma toimii.
Markus Toivonen, suunnittelija, Telinekataja
– Menneiltä vuosilta vähän vastaavanlaiseksi projektiksi voisi mainita Turun linnan, muttei sekään ainakaan mittakaavassa Kansallismuseon lukemiin yllä. Melko yksiselitteisesti voisin todeta, että Kansallismuseo oli tähänastisen urani vaativin kohde. Sen parissa sai todella haastaa itseään.
– Odotan tietysti mielenkiinnolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kansallismuseon jälkeen olemme entistäkin valmiimpia kaikenlaisiin, ja myös erikoisempiin kohteisiin, hän hymyilee.
Mikä laajaa myös laajaa yleistä kiinnostusta herättäneessä hankkeessa oli Toivosen mukaan kaikkien palkitsevinta?
– Kyllä se oli yhteen hiileen puhaltamisen meininki, joka leikkasi läpi projektin ja sen eri osapuolien. Kaikki arvostivat toistensa osaamista ja jokaisella oli sama ymmärrys siitä, miten merkityksellistä kohdetta tässä urakoidaan.
– Yhteishengen aisti heti alusta lähtien sekä palavereissa että työmaalla. Meillä oli ikään kuin yksi yhteinen missio. Kiitos hyvästä yhteistyöstä NCC:lle ja kaikille muillekin mukana olleille, Toivonen sanoo lopuksi.
Jaa referenssi
Olemme vuosikymmenten saatossa ahkeroineet turvallisuuden ja tuottavuuden puolesta kymmenillä tuhansilla työmailla. Suojaamalla kouluja, tuotantolaitoksia, siltoja, maamerkkejä ja muita rakennuksia, suojaamme samalla perheitä ja suomalaista yhteiskuntaa yhdessä asiakkaittemme kanssa.
