Telinekatajalle on tärkeää kehittää paitsi omaa, myös koko alan työturvallisuutta. Siksi Telinekataja lähti mielellään mukaan Tampereen yliopiston SafeObs-tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään mallia työturvallisuushavaintojen käyttöönottoon ja toteutukseen työpaikoilla. Tavoitteena on parantaa työturvallisuutta hyödyntämällä työturvallisuushavaintoja laajemmin ja paremmin yritysten arjessa.
SafeObs-hankeen tavoite on tuottaa materiaalia tukemaan työturvallisuushavaintojen käyttöönottoa, ja samalla soveltaa kansainvälisten tutkimusten tietoa suomalaisilla työpaikoilla.
SafeObs-hankkeen projektipäällikkö, Tampereen yliopiston tutkija Noora Nenonen kertoo, että he haluavat selvittää, mikä on työturvallisuushavaintojen rooli työturvallisuuden ja -terveyden kehittämisessä ja johtamisessa yrityksissä.
– Työturvallisuushavainnot ovat yksi keskeinen keino, jolla työntekijät voivat ilmoittaa työympäristön kehittämistarpeista tai toimivistakin asioista ja siten vaikuttaa työympäristön kehittämiseen. Työturvallisuushavainnoilla vaikutetaan myös mm. turvallisuusosaamiseen ja ne koetaan tärkeinä turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Aiemmissa tutkimuksissamme ne ovat osoittautuneet esimerkiksi riskienarviointia nopeammaksi ja dynaamisemmaksi välineeksi kehittää turvallisuutta.
SafeObs-hankkeeseen haluttiin mukaan hieman erilaisia työpaikkoja, jotta saataisiin monipuolisesti tietoja eri työpaikkojen käytännöistä, Nenonen kuvaa.
– Hanketta valmistellessamme huomasimme, että työpaikoilla oli usein keskenään samanlaisia haasteita ja samat asiat mietityttivät turvallisuushavaintoihin ja niiden hyödyntämiseen liittyen. Telinekatajaa pyysimme mukaan, koska tiesimme, että heillä on tehty hyvää työtä työturvallisuuden kehittämisessä ja että turvallisuushavainnot ovat olleet tässä merkittävässä roolissa.
Kun Telinekatajaan otettiin yhteyttä, päätös lähteä mukaan oli helppo, sanoo Telinekatajan HSEQ-päällikkö Mikko Saarinen.
– Haluamme jatkuvasti kehittää työturvallisuushavaintojen käytäntöjämme. Kun olemme tehneet tätä työtä vuosien ajan, on hyvä katsoa vähän yrityksen ulkopuolelle, tuleeko sieltä herätteitä, joita emme ole itse osanneet nostaa esille. Tutkimushanke on mahdollisuus oppia uutta ja ottaa se osaksi toimintaamme.
Hankkeessa ovat mukana myös Neste Oyj, SSAB Europe Oy, Tampereen yliopisto ja VR-Yhtymä Oyj. Lisäksi ohjausryhmässä asiantuntijaorganisaatioina ovat LähiTapiolan, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sekä Työturvallisuuskeskuksen edustajat. Hankkeen päärahoittaja on Työsuojelurahasto, ja lisäksi jokainen mukana oleva yritys tuo rahoitukseen oman osuutensa.
Kumppaniyritykset ovatkin hankkeelle olennaisen tärkeitä, Tampereen yliopiston Nenonen korostaa.
– Kumppaniyrityksissä tehtävien haastattelujen, kyselyjen ja työpajojen ym. avulla saamme kerättyä tietoa, jonka avulla turvallisuushavaintojen käytäntöä kehitetään työpaikoilla niin havaintoilmoituksia tekevien, käsittelevien kuin hyödyntävien henkilöiden näkökulmasta.
Yrityksille SafeObs on myös tilaisuus verkostoitua ja oppia toisiltaan. Eri yritysten käytännöistä on hyvä saada tietoa, sillä niillä voi olla hyvinkin erilaisia tapoja kerätä ja hyödyntää turvallisuushavaintoja, ja niistä yritykset voivat löytää juuri omaan organisaatioon sopivimmat käytännöt.
”Rakennamme Telinekatajaan kulttuuria, jossa jokainen varmasti uskaltaa nostaa lapasensa pystyyn, kun havaitsee vaaratilanteen. Siksi on myös tärkeää, että havainnot osataan ottaa fiksusti vastaan”, kertoo Telinekatajan HSEQ-päällikkö Mikko Saarinen.
SafeObs-hankkeen projektipäällikkö Noora Nenosen mukaan Telinekatajaa pyydettiin mukaan, koska heillä on tehty hyvää työtä työturvallisuuden kehittämisessä. Turvallisuushavainnot ovat olleet siinä merkittävässä roolissa.
Kaikista työmaan vaaratilanteista, tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista sekä erilaisista työmaan epäkohdista tehdään työturvallisuushavainto.
Telinekatajan HSEQ-päällikkö Saarisen mukaan turvallisuushavainnot ovat tärkeä ikkuna siihen, mitä työmaalla tapahtuu.
– Jokainen havainto on tärkeä, oli kyseessä sitten vaaratilanne, kehittämisehdotus tai hyvä käytäntö, jonka haluaisi otettavan laajemmin käyttöön. Mitä enemmän havaintoja tehdään, sitä paremmin ymmärrämme, mitä työmailla tapahtuu. Luemme jokaisen havainnon ja hyödynnämme niitä koulutuksissa sekä turvallisuusviestinnässä.
Saarinen kuvaa työturvallisuuden kehittämistä matkaksi, jossa ei koskaan tulla perille – kehitystyötä on tehtävä jatkuvasti.
– Rakennamme Telinekatajaan turvallisuuskulttuuria, jossa jokainen varmasti nostaa lapasensa pystyyn – vaikka virhe olisi tapahtunut omassa toiminnassa. Siksi on myös tärkeää, että havainnot osataan ottaa fiksusti vastaan. Telinekatajan johto on sitoutunut kehittämään turvallisuuskäytäntöjämme, ja siitä yksi hyvä osoitus on, että olemme lähteneet mukaan tähän tutkimushankkeeseen.
Tällä hetkellä työturvallisuushavainnot ovat monessa yrityksessä kuin suuri palapeli, jota on vaikea koota ja siten nähdä sitä kokonaiskuvaa, jonka ne voisivat antaa, Tampereen yliopiston Nenonen pohtii.
– Yksittäisen havainnon edellyttämien konkreettisten toimenpiteiden lisäksi monilla työpaikoilla halutaan hyödyntää turvallisuushavainnoista saatavaa tietoa laajemmin ennakoivan turvallisuustyön tukena. Esimerkiksi havaintoaineistosta voi tunnistaa trendejä ja tilanteita, jotka voisivat johtaa vakavampiin seurauksiin. Niiden parempi hyödyntäminen auttaa työpaikkoja siirtymään turvallisuuden kehittämisessä ja johtamisessa ennakoivampaan lähestymistapaan ja toimintaan.
Nenonen kertoo, että SafeObs-hankeen tavoite on tuottaa materiaalia tukemaan työturvallisuushavaintojen käyttöönottoa ja prosessia, ja samalla soveltaa kansainvälisten tutkimusten tietoa suomalaisilla työpaikoilla.
– Olisi hienoa, jos tutkimuksessa pystyttäisiin tuottamaan sellaisia tietoja ja ohjeita, joiden avulla työpaikoilla osattaisiin välttää työturvallisuushavaintoihin liittyvät sudenkuopat ja niiden ilmoittamisesta, käsittelemisestä ja hyödyntämisestä saataisiin toimivampaa ja mielekkäämpää. Silloin turvallisuushavaintoja voitaisiin hyödyntää laajemmin ja paremmin turvallisuuden johtamisessa.
Seuraa SafeObs-hanketta verkkosivuilla projects.tuni.fi/safeobs
Jaa artikkeli
