30 + 30 vuotta näköalapaikoilla

Kati Nyberg

Kun TUOMO SINKKONEN ja JARI LIITOMAA aloittivat Telinekatajalla reilut 30 vuotta sitten, oli moni asia toisin. Vuosikymmenten aikana teline- ja sääsuojarakentamisessa on otettu valtavia harppauksia varsinkin materiaalien, koulutusten ja työturvallisuuden osalta, mutta perustyön luonne ei ole muuttunut – eikä hyvän työporukan merkitys.

Tuomo Sinkkonen tuli Telinekatajalle nokkamieheksi pahimpaan lama-aikaan 90-luvun alussa.

– Minulla oli oma rakennusfirma, jonka nimiin tein myös telineasennuksia. Laman myötä tuntilaskutus tipahti. Telinekatajan toimitusjohtaja Katajan Markku tarjosi kohtuullisen tuntipalkan. Lyötiin kättä päälle ja vedin maanantaina haalarit ylle. Sopimus tehtiin, kun olin ensin näyttänyt kynteni hommissa.

Niihin aikoihin Telinekatajalla oli kaksi työnjohtajaa, joista toinen oli Jari Liitomaa. Hän aloitti uransa tapahtumalavojen ja -rakenteiden parissa, kunnes siirtyi ensin tuotantopäälliköksi, sitten aluepäälliköksi ja nykyisiin tehtäviinsä aluejohtajaksi.

Leningrad Cowboys Helsingissä, New Kids on the Block Lahdessa… 90-luvulla Jari Liitomaalla oli työnsä kautta näköalapaikat tapahtumapuolen suomalaisiin huippuhetkiin.

– Ensimmäinen suunnittelukohteeni oli Down by the Laituri Turussa. Tein esiintymislavojen suunnitelmat ja laskin tavarat. Paikanpäältä sitten soitettiin, että kuka perhana tämmöiset suunnitelmat on tehnyt, nämähän ovat ihan väärin. Se söi aika paljon nuoren miehen itseluottamusta, Liitomaa naurahtaa.

Kolme vuosikymmentä sitten Liitomaan työpäivät olivat hektisiä ja uutta opittavaa oli paljon. Tavaroiden ja työvoiman liikuttelu kohteesta toiseen vaatii huolellista suunnittelua ja aikataulutusta.

– Kovaan myllyyn sitä nuorena joutui, mutta oma innostuneisuus ja kiinnostus paikkasi hyvin isommat puutteet osaamisessa. Minuun luotettiin ja sain sopivasti vastuuta. Ajan myötä oppia kertyi lisää ja työ alkoi sujua paremmin, Liitomaa sanoo.

Digi tuli työmaalle, mutta robotti ei korvaa asentajaa

Kun Liitomaa ja Sinkkonen vuonna 1990 aloittelivat alalla, oli työelämä hyvin erilaista. Ei ollut vuokratyövoimaa, sertifikaatteja ja koulutuksia tai kulkulupia. Työmaille käveltiin suoraan, ja nuoremmat kisällit saivat koulutuksen mestareilta.

– Sesongin alussa marssin sisälle työvoimatoimistoon ja sanoin, että mulla on takaluukussa haalarit kaikille, jotka haluaa töihin, Liitomaa muistelee.

Jarilla oli sormensa pelissä myös Telinekatajan ensimmäisen sääsuojan kanssa. – Vuonna 1999 Helsingin saksalaisen koulun sisäpihan rakennuksen korottaminen kahdella kerroksella oli haastava hanke. 10 vuotta myöhemmin sama homma toistettiin: eli 2 uutta lisäkerrosta sääsuojan alla, muistelee Jari.

– Silloin monilla asiakkailla oli omat telineporukat ja välineet. Nyt kaikki on ulkoistettu, ja se on hyvä asia. Työmaalla on aina ammattitaitoinen porukka, jota myös koulutetaan koko ajan lisää.

90-luvulla telineet ja sääsuojat rakennettiin putkista ja lainapeitteistä. Nyt tilalle ovat tulleet Layherin laadukkaat telineratkaisut ja KH-sääsuojat. – Materiaali on nyt nähdäkseni niin hyvää kuin vain olla voi. Siinä ei isompaa kehitystyötä enää tapahdu, Sinkkonen arvioi. – Perustyö on pysynyt ja pysyy silti samanlaisena. Asennustyö on fyysisesti rankkaa, ja sellaisena se tulee pysymään. Roboteilla ei voida korvata osaavaa asentajaa.

– Digitalisaatio on muuttanut monia työelämään liittyviä asioita, kuten työajanseurantaa ja työmaiden kulunvalvontaa, kertoo Liitomaa. – Ja aikoinaan suunnitelmat piirrettiin millimetripaperille, sitten siirryttiin käyttämään piirtopöytää ja nyt kaikki tehdään valmiiksi 3D-suunnitteluohjelmilla. Suunnittelun lähtökohta on silti edelleen sama: kattavista lähtötiedoista tehdään hyviä ja tarkkoja suunnitelmia.

Lenkkitossuista turvakenkiin, naruista valjaisiin

Työturvallisuus on vuosikymmenten aikana kehittynyt harppauksin. Sinkkonen muistelee miten hänen uransa alkuaikoina valjaiden virkaa toimitti katonlappeen yli heitetty naru. Jos jalka lipsahti, napattiin narusta kiinni – jos ehdittiin. Joillain oli jalassa turvakengät, mutta lenkkitossut ja t-paita olivat yleisin työvaatetus.

Ensin käyttöön otettiin kypärät ja kypäräpakko. Nykyään huomiovärit, suojalasit, kuulosuojaimet ja valjaat ovat pakollisia kaikilla työmailla. Ja niitä myös käytetään: Sinkkosen mukaan asenteissa on tapahtunut suuri muutos parempaan. Työntekijöitä myös koulutetaan jatkuvasti, ja käytössä on niin palkitsemis- kuin sanktiojärjestelmä.

Pitkäjänteinen työ asian eteen on tuottanut näkyviä tuloksia: Telinekatajalla tuli juuri täyteen toinen vuosi ilman ainuttakaan poissaoloihin johtanutta työtapaturmaa.

– Telinekataja on ollut edelläkävijä työturvallisuusasioissa, työturvallisuuteen on aina suhtauduttu vakavasti. Nolla tapaturmaa on todella hieno juttu, Sinkkonen toteaa.

Ei kahta samanlaista kohdetta

Musiikkitalon rakennushanke oli yksi isoimmista Telinekatajan sääsuojauskohteista 2000-luvulla. Jari Liitomaa teki kaupat SRV:n kanssa.

Mikä saa pysymään samalla alalla, saman työnantajan palveluksessa monta vuosikymmentä? Liitomaan mukaan kyseessä on varsinainen näköalapaikka rakennusalalle: hän on ensimmäisenä kuulemassa tulevista isoista rakennushankkeista. Näköaloja kehuu myös Sinkkonen.

– Istut raittiissa ulkoilmassa korkealla kattojen yllä ja katselet maisemia. Kyllä se on mukavaa. Työkohteiden perässä pääsee myös matkustelemaan ympäri Suomea ja ulkomailla, jos sellainen kiinnostaa. Telinekatajalla työntekijän asiat on aina hoidettu ensiluokkaisesti. Esimerkiksi palkanmaksu ei ole ollut myöhässä kertaakaan 30 vuoden aikana, kiittelee Sinkkonen.

Kumpikin miehistä pitää myös työn vaihtelevuudesta. Ei ole kahta samanlaista kohdetta. Parasta on, kun tiimi onnistuu yhdessä. Hyvällä työporukalla se on helpompaa.

Alalle suuntaaville kaksikolla on muutama kullanarvoinen vinkki: maltti on valttia ja kuuntelemalla pääsee pitkälle.

– Kun elämän perusarvot ovat kunnossa, niin turvallisuusasioihinkin osaa suhtautua vakavasti. Uhkarohkeudelle ei ole ylhäällä telineillä sijaa. Ohjeita noudattamalla ja kokeneempia kuuntelemalla kyllä pärjää.

Tuomo

Kiitos, Tuomo. Ja energisiä eläkepäiviä!

Tuomo Sinkkonen teki työuransa viimeiset telineasennukset joulukuun lopussa 2020. Yli kolmekymmenvuotinen ura Telinekatajalla tuli päätökseen: on aika vaihtaa vapaalle ja nauttia toisenlaisista näköaloista.

Telinekatajalaiset kiittävät yhteisistä vuosista. Ja toivottavat antoisia vapaaherranpäiviä alan rautaiselle ammattilaiselle.