Nesteen Porvoon jalostamon suurseisokki oli kevään 2021 yksi Suomen suurimmista rakennustyömaista: noin 6000 henkilöä teki töitä 12 viikon aikana yli 1,5 miljoonaa työtuntia. – Kaikki järjestelyt – sosiaalitilat mukaan lukien – suunniteltiin huolellisesti niin, että voitiin varmistaa seisokin onnistuminen, kertoo seisokin tilapäisjärjestelyistä vastannut Reijo Glans Nesteeltä. Sopimuskumppanin Telinekatajan kautta turvallisuutta seisokkiin tuotiin Kataja Eventin tilapäisratkaisuin. – Omien ruokaloidemme kapasiteetti ei olisi riittänyt suurseisokin ja korona-ajan tarpeisiin, kiteyttää Reijo Glans lähtötilanteen.
Nesteen jalostamolla on Porvoossa yhteensä neljä tuotantolinjaa ja yli 40 tuotantoyksikköä. Kun mukaan lasketaan suunnittelu- ja tutkimustoiminta, Porvoon tuotantolaitoksilla työskentelee kaikkiaan noin 2200 henkilöä. Heistä noin 1150 henkilöä jalostamolla.
Suurseisokin toteutus vaatii huolellista valmistelua. Kokonaisvaltainen suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2016, kun suurseisokki ajoitettiin kevääseen 2020. Koronapandemian vuoksi kuitenkin vain kriittisimmät huoltotyöt tehtiin 2020 ja suurseisokkia jouduttiin siirtämään vuodella eteenpäin.
– Kevään 2021 seisokissa toteutimme suuren määrän lakisääteisiä tarkastuksia, huoltotöitä ja laitteistojen perusparannuksia, joilla varmistamme jalostamon turvallisuuden ja toimintavarmuuden. Seisokkityöt kohdistuivat muun muassa prosessilaitteisiin ja putkistoihin. Lisäksi uudistimme laajamittaisesti jalostamon sähkö- ja automaatiojärjestelmiä. Teimme suurseisokissa myös Porvoon jalostamon uusiutuvien ja kierrätysraaka-aineiden käsittelyyn valmistavia toimia, listaa Reijo Glans.
– Tiivistahtinen suurseisokki kasvatti jalostamolla työskennelleiden kokonaismäärän 6000:een.
Koko suurseisokin ajan, huhtikuusta kesäkuun loppuun, koronatilanne pysyi Porvoossa rauhallisena: Nesteen jalostamolla kirjattiin vain 97 koronatartuntaa.
– Viranomaisohjeiden lisäksi käytössämme oli mittavat koronavarautumisen toimenpiteet. Ennen seisokkityömaalle saapumista vaadimme negatiivisen testituloksen kaikilta työntekijöitä. Suurseisokin aikana testasimme kaikki seisokkitöihin osallistuneet säännöllisesti, kertoo Reijo Glans.
– Turvallisen työympäristön varmistamiseksi oli oleellista pitää vähintään kahden metrin etäisyyttä muihin henkilöihin. Kasvomaskia edellytettiin kaikilta ja kaikissa tilanteissa, samoin hyvästä käsihygieniasta huolehtimista.
Nesteen suurseisokissa työympäristön turvallisuus ulottui myös tauko- ja sosiaalitiloihin. Aikaisempiin seisokkeihin verrattuna kevään 2021 suurseisokissa lisättiin ruokaloiden kapasiteettia, jotta koronaepidemian edellyttämät, riittävät fyysiset etäisyydet saatiin varmistettua.
– Tuplasimme alun perin suunnitellut ruokailutilat ja porrastimme ruokailuajat. Myös koronavaatimusten viime hetkellä asettamat lisähaasteet saatiin ratkaistua ruokailijakohtaisin sermein, toteaa Reijo Glans.
Yhteistyössä Telinekatajan ja Kataja Eventin kanssa Neste teki kenttäruokaloihin liittyvät suunnitelmat, jotka toteutettiin avaimet käteen -periaatteella – mukaan lukien ruokaloiden ilmastointi ja lämmitys. Nesteen ja Telinekatajan sopimuskumppanuus on jatkunut jo vuodesta 2014 asti, joten Porvoon jalostamoalue ja siellä työskentely on entuudestaan tuttua telinekatajalaisille.
– Alueen tuntemus auttoi myös kenttäruokaloiden optimaalisen sijoittelun suunnittelussa. Muut seisokkijärjestelyt huomioiden mahdollisimman lähelle seisokkityömaata sijoitetut kenttäruokalat lisäsivät hands on tool -aikaa, kun siirtymiä paikasta toiseen oli vähemmän. Kun ei tarvinnut lähteä autolla ruokailemaan, väheni myös liikenne jalostamoalueella, kiteyttää edut Reijo Glans.
Turvallisuuden ja tehokkuuden lisäksi suurseisokin ruokapalveluissa Nesteelle oli tärkeää tilojen viihtyvyys. Väljästi mitoitettuihin, lämmitettyihin ja ilmastoituihin kenttäruokaloihin astuttiin sisään lasipariovista. Korkealaatuiseen toteutukseen kuuluneet lasiseinät, matotetut lattiat, valaistus ja kalustus olivat osa Nesteen edellyttämää ”hyvien palvelujen ja toimivien tilojen” -kokonaisuutta. Koronaturvallisuuteen panostettiin väljyyden lisäksi käsienpesupisteillä, osastoinneilla ja ruokailijakohtaisilla sermeillä. Sosiaali- ja taukotilojen tehtävänä oli omalta osaltaan olla edesauttamassa seisokin onnistumista.
– Erityisesti ruokaloiden ilmanvaihto, lämmitys ja korotetut lattiat saivat suurseisokkiin osallistuneilta positiivista palautetta, kertoo Reijo Glans.
Entä Nesteen palaute Telinekatajalle ja Kataja Eventille suurseisokin tilapäisrakenteiden osalta?
– Yhteistyö oli mutkatonta ja helppoa. Pystyimme tekemään hyvät, toimivat suunnitelmat, jotka toteutuivat sovitusti. Myös viime hetken haasteet saatiin ratkaistua ruokatilojen plekseillä.
Tulevien suurseisokkien ja muiden isojen työmaiden tarpeet määrittelevät kunkin hankkeen yhteydessä tarvittavat tilapäisrakenteet, mm. ruokailutilat. Koronapandemian jälkeenkin käsihygienian tehostaminen – esimerkiksi käsienpesupisteitä lisäämällä – on Reijo Glansin mukaan osa Nesteen suurien työmaiden käytäntöjä.
– Kevään 2021 suurseisokin kokemusten myötä jatkokehitystoiveena meillä on kokonaisvaltaisen palvelupaketin suunnittelu yhdessä palveluntoimittajan kanssa. Toiveidemme mukainen kokonaisuus sisältää käsienpesupisteet, ruokalatilat kalusteineen, henkilökunnan sosiaalitilat, reppuruokalan koneistuksen ja kalusteet sekä kulunohjauksen, listaa Reijo Glans.