Joni ja Tomi saapuivat Etelä-Suomen yksikköön työnjohtajiksi vuoden alussa. Vaikka telineala ei ollut etukäteen tuttu, on se ollut iloinen yllätys. Toinen yllätys oli se, että he olivat olleet korona-ajan luokkatovereita.
Tämä kaksikko ponnisti telineille Metropolian etäpenkeiltä: – Opiskelimme samaan aikaan rakennustekniikan insinööreiksi. Emme tosin olleet tavanneet kasvokkain ennen, sillä tutkinto suoritettiin etäopintoina, kertoo Joni Pulkkinen.
– Asia valkeni meille tammikuun alussa, kun aloitimme täällä, sanoo Tomi Mäntynen.
Joni ja Tomi aloittivat yhtä aikaa uudessa työssään lähes uunituoreina insinööreinä. – On ollut todella antoisaa päästä aloittamaan työkaverin kanssa samalta viivalta. Olemme päässeet perehtymään yhdessä moneen osa-alueeseen, sanoo Joni.
Ihan alkuun heillä oli yhtenäistä työtä enemmänkin, kun he kävivät läpi perehdytyksiä ja pääsivät ratkomaan pulmia yksissä tuumin. – Nykyään olemme itsenäistyneet, Tomi nauraa.
Joni on asunut kuusi vuotta Helsingissä – tosin tällä hetkellä Tuusulassa. Tie vei Kouvolasta pääkaupunkiseudulle opiskelujen takia. Tomi puolestaan on asunut Helsingissä koko ikänsä. Muutoin rakennustekniikan insinööreillä on taustallaan varastotöitä, haalarihommia, K-rautaa, aiempaa työnjohtokokemusta ja Jonilla myös keikka huvipuistossa. Kumpikin viihtyy Telinekatajalla, ja molemmilla on tutkinto tuoreena vielä mielessä.
– Ei ole hirveä hinku mennä takaisin kouluun, ainakaan vielä, Tomi tuumii ja Joni on samaa mieltä.
Telineala ei ollut kovin tuttu alue kummallekaan tekijälle, joten ensitöikseen he pääsivät perehtymään alaan joka suunnalta. Aluksi viikko varastolla, sitten viikko asentamassa. Sen jälkeen Tomi ja Joni pääsivät käsiksi pääkonttorilla kaikkeen juuri heidän roolissaan vaadittavaan, kuten esimerkiksi laskutukseen.
Telinekatajan perehdytys saakin sekä Tomilta että Jonilta kehut. – Usein uudessa työpaikassa joutuu suoraan syvään päätyyn, mutta täällä meitä on opastettu huolella ja ajan kanssa. Omat tutortyönjohtajat ovat meitä perehdyttäneet – ja nokitelleet, Joni nauraa.
Toimenkuvaan kuuluu paljon laskemista, mikä sopii hyvin nuorille osaajille. – En ole Einstein, mutta tykkään laskea, Tomi tuumailee. Hän muutenkin kuvaa olevansa rauhallinen ja rento, mikä sopii tällaiseen työhön, sillä hän ei ota liikaa stressiä tiukoissa aikatauluissakaan.
– Tämä on hyvin pitkälti asiakasyhteistyöhommaa, ja minä olen asiakaspalvelussa hyvä. Muuta tarpeellista tässä roolissa on matemaattinen osaaminen ja koulun kautta hankittu rakennustekninen osaaminen. Myös aiempi työkokemus tukee tässä roolissa. Kaikesta on hyötyä, Joni sanoo.
Telinekatajalla viihtymiseen vaikuttaa moni asia, eikä vähimpänä se, miten heidät on otettu vastaan. – Täällä on kyllä hyvät työkaverit ja hyvä työilmapiiri. Ei ainoastaan tässä toimistolla, vaan muuallakin. On rento meininki, mutta hommat hoituvat, Tomi kehuu.
– Samaa mieltä! Työntekijöihin luotetaan, ja se näkyy siinäkin, että saa itse suunnitella työpäivänsä ja vaikuttaa aikoihin, milloin on työmaalla ja milloin toimistolla. Se on ehdoton plussa, iloitsee Joni.
Saapuessaan Telinekatajalle kummallakaan ei ollut mitään erityisempiä odotuksia, varsinkin kun telineala oli itsessään uusi. – Aluksi oli neutraalit fiilikset, mutta nyt on hyvinkin positiiviset. Tämä on ollut erittäin myönteinen kokemus. Aina voi kysyä jeesiä tai neuvoa, ja mennä juttelemaan talossa pidempään olleille.
– Täällä on kyllä hyvät työkaverit ja hyvä työilmapiiri. Ei ainoastaan tässä toimistolla, vaan kaikkialla. On rento meininki, mutta hommat hoituvat, Tomi Mäntynen kehuu.
– Täällä tekijöihin luotetaan. Se, että saa itse suunnitella työpäivänsä ja vaikuttaa aikoihin, milloin on työmaalla ja milloin toimistolla, on ehdoton plussa, iloitsee Joni Pulkkinen.
Vaikka kumpikaan ei varsinaisesti odottanut löytävänsä itseään telineiltä, muistaa Tomi aikoneensa lapsena rakennusinsinööriksi. Joni muistelee rakennelleensa legoilla ja saaneensa siitä kipinän rakentamisasioihin.
Muuten tuoreiden työnjohtajien vapaa-aikaan kuuluu nykyään legojen sijaan urheilua ja viihdettä. Kuntosalia, juoksemista, hiihtämistä ja niiden vastapainona kirjoja, sarjoja ja elokuvia. Sarjasuosituksina he tarjoavat klassikkoja: Prison break ja The Sopranos.
Kumpikin työnjohtaja on oikein tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen, mutta tavoitteitakin on. Tomi aikoo juosta loppukesästä puolimaratonin ja tähtää ensisijaisesti kauppojen syntyyn. Joni ei aio juosta puolimaratonia loppukesästä, mutta tähtää siihen, että olisi kymmenen vuoden päästä vähän ylempänä kuin työnjohtajan tehtävissä.
Jaa artikkeli
