Oulussa hoidetaan hommat reippaasti ja rehdillä meiningillä, jotta vapaalla voidaan ottaa rennosti. Kesätyönjohtaja Henri Lindgrenillä ei ole kiire pois Oulusta eikä Telinekatajalta. Kesän kääntyessä syksyyn Henrin määräaikainen pesti vaihtui vakituiseksi työsuhteeksi.
26-vuotias Henri on aina asunut Oulussa. – En ole vielä päässyt pois, eikä välttämättä ole tarkoituskaan. Ei ole kiire pois.
Henrillä ei ole myöskään kiire pois Telinekatajalta. Jo lukioaikanaan Henri sai vinkkiä projektipäällikkö Miika Hirsimäeltä, että Telinekatajalla voisi olla kesätöitä tarjolla. Siitä asti hän on ollut enemmän tai vähemmän Telinekatajalla töissä. Ensin kesät, sitten armeijan jälkeen täysipäiväisemmin.
Kesätyönjohtajan roolissa Henri on toiminut maaliskuun alusta. Ensi alkuun hieman epäilytti, miten paljon pidempään töitä tehneet suhtautuisivat nuoreen kesätyönjohtajaan.
– Mutta ei ole ollut mitään ongelmaa. Toki tunsin työporukan jo etukäteen, kun olen tehnyt töitä alueella jo suhteellisen kauan. Täytyy kuitenkin osata ottaa huomioon, että monella asentajalla saattaa olla laajempi tieto ja taito näistä hommista kuin minulla. Ei tässä vielä olla valmiita, Henri miettii.
Henri on ehtinyt tehdä monipuolisesti telineasentamista jo tähän asti. Miltä muuttunut työnkuva on nyt maistunut? – Enemmän vastuuta, pitää tehdä päätöksiä itsenäisesti joka päivä. Olen viihtynyt. Ei ole kaduttanut, että lähdin katsomaan, millaista työ tällä puolella on. Tykkään, kun pääsee haastamaan itseään.
– Minulla ei alun perin ollut käytännössä minkäänlaista tietoa siitä, mihin hommaan oikein lähden. Siinähän se selvisi, että minkälaisia ne telineet oikein ovat! Lisäksi minulla oli aluksi aika paha korkean paikan kammo. Melko nopeasti siihen kuitenkin tottui, Henri muistelee.
Kaksi ensimmäistä telinekesää Henri oli Toppilan voimalaitoksilla alihankkijan kautta. Työ oli fyysistä, mutta urheilutausta auttoi vauhtiin pääsemisessä. Yleisesti ottaen Henri viihtyi apupojankin hommissa.
– Koko ajan oli tekemistä, eikä tarvinnut juurikaan miettiä, Henri nauraa. – Mutta kyllä tämä työ vaatii tietynlaista sinnikästä luonnetta. Pitää jaksaa puurtaa, vaikka kapulan kantaminen on melko helppoa hommaa. Ei tarvita oikein muuta kuin hyvä motivaatio, ja korvaus työstäkin on ihan mukava.
Telinetyössä Henriä kiinnostaa ja inspiroi se, miten jokainen päivä on erilainen: vaikka joka päivä tehdään telineitä, on jokainen kohde erilainen. Vaikka kokemus karttuu, rutiiniin ei puudu.
– Telineiden asentaminen ei ole rakettitiedettä, ja tässä työssä pääsee kokemaan siistejä paikkoja.
Henrin ensimmäinen nokkamieskokemus onkin jäänyt mieleen erityisen mielenkiintoisena. – Olin mukana Storan Enson tehtaalla OCO-projektissa. Meitä oli siellä parhaimmillaan 120 ihmistä töissä, viittä eri kansalaisuutta. Vaikka siinä oli omat haasteensa, sekin saatiin hyvin maaliin.
Aamu-unisille telinetyöt eivät ole välttämättä mieleisimmät, sillä Henrin työpäivä alkaa yleensä aamuseitsemältä. Suurimmaksi osaksi kesätyönjohtajan työ on työmaakäyntejä. Henri on myös päässyt opettelemaan tarjouslaskentaa. – Vähän riippuu päivästä, aloitanko työt toimistolta vai menenkö suoraan työmaalle. Aina en käy toimistolla työpäivän aikana ollenkaan.
– Täällä työilmapiiri on sellainen, että ei pelota avata suutaan ja esittää omia näkemyksiään. Ja niitä kuunnellaan myös, Henri Lindgren kiittää
– Jokainen päivä kohtaan erilaisia tilanteita, jotka täytyy kaikki ratkaista ja siirtyä eteenpäin. Se pitää tämän homman mielekkäänä päivästä toiseen – haluan päästä haastamaan itseäni! Henri Lindgren kertoo.
– Tykkään sellaisesta mentaliteetista, että kun tehdään töitä, tehdään kunnolla. Ja kun on tauon paikka, niin otetaan rennosti eikä ressata kahvitauolla työasioista, Henri sanoo. – Meillä on Oulussa tosi hyvä työporukka, ja sillä on valtava merkitys. Töihin on aina mukava tulla.
Henrin pitää tärkeänä selvittää uusille tekijöille, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Telinekatajalla on kokeneita asentajia, jotka ovat tehneet telineitä monta kymmentä vuotta. – Oppia saa kerrytettyä, jos vaan haluaa. Vanhat tekijät kertovat mielellään, miksi mitäkin tehdään. Täällä muutenkin pääsee tekemään enemmän ja vaativampia hommia, jos vain haluaa ja näyttää sen.
– Telineitä ei opi tekemään kuin tekemällä. Kannattaa, saa ja pitää kysyä.
Henri lukee myös joukkueurheilutaustan hyödylliseksi työn kannalta. Tiimihenki ja avoin asenne kantavat roolissa kuin roolissa.
– Kaikkien kanssa pitää pystyä tulemaan toimeen ja tehdä asioita yhdessä. Olen pelannut jääkiekkoa yli kymmenen vuotta. Joka vuosi joukkueessa oli 25 kaveria, joiden kanssa opeteltiin toimimaan tiiviisti yhdessä. Olen sen myötä aika nopea tunnistamaan, miten eri persoonien kanssa toimitaan työmaalla. Ja no, auttaahan tuo taito siviilielämässäkin, Henri nauraa.
Jaa artikkeli
