”Telinetoimittajalla on vastuu sekä suunnittelun lähtötietojen saamisesta, ammattitaitoisesta suunnittelusta että suunnitelmien mukaisesta asennuksesta. Niin omien asentajien kuin alihankkijoidenkin osalta”, kiteyttää Telinekatajan tekninen päällikkö Aki Parkkinen väliaikaisten kulkusiltojen suunnittelu-asennus-tarkastus-prosessin.
Onnettomuustutkintakeskus OTKES sai 28.2.2024 valmiiksi tutkinnan Espoon Tapiolassa 11.5.2023 tapahtuneesta väliaikaisen telinesillan sortumisesta, jossa sillan mukana putosi ja loukkaantui 23 henkilöä. Sortunut telinesilta oli osa Tapiolan alueen väliaikaisia kulkujärjestelyjä. Espoon kaupunki oli tilannut sillan kokonaispalveluhankintana telineyritykseltä vuonna 2021.
– Tapiolan telinesillan rakentamista ei tunnistettu sillan rakentamiseksi, joten sen suunnittelu ja toteutus ei päätynyt mihinkään prosessiin, jolla turvallinen lopputulos olisi varmistettu. Kunnan yleisten alueiden siltoihin ei myöskään kohdistu minkäänlaista viranomaisvalvontaa – ne ovat lupamenettelyjen ulkopuolella ja ohjaava lainsäädäntö on epäselvää, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnanjohtaja Kai Valonen raportissa.
– Telinevalmistajalla ei ollut käyttötarkoitukseen soveltuvaa tyyppiratkaisua. Siten olisi tarvittu rakennesuunnittelua sekä eurokoodien soveltamista. Siltarakentamisen osaaminen ei riittänyt, ja rakenteet jäivät monilta osin heikoiksi. Suunnitelmiin ei myöskään kohdistunut minkäänlaista tarkastusta. Summa summarum: valmis silta oli rakenteeltaan riittämätön ja vaarallinen, eikä turvallisuuspuutteita havaittu missään vaiheessa, lisää Kai Valonen.
Telinekatajan suunnitteluosastosta vastaava Aki Parkkinen muistuttaa, että vastuu suunnittelun lähtötietojen saamisessa on telinetoimittajalla. Tilaaja tietää tarpeensa – telinetoimittajan on tiedettävä, mitä tilaajan tarpeisiin vastaaminen edellyttää ja mitä tietoja suunnittelua varten tarvitaan.
– Saadakseen vertailukelpoisia tarjouksia, kannattaa tilaajan edeltä käsin selvittää mitä tarpeisiin vastaaminen edellyttää, toteaa Aki Parkkinen.
Valmistajien valmiit tyyppiratkaisut toimivat yksinkertaisissa rakenteissa. Nämä tyyppiratkaisut koskevat vain kunkin valmistajan omalla materiaalilla toteutettuja ratkaisuja.
– Lähes kaikissa kohteissa on kuitenkin suunnittelua vaativia osia. Tämä korostuu mm. silloissa, sääsuojauksissa, yleisötapahtumien rakenteissa ja muissa vaativissa kohteissa.
– Suunnittelussa on käytettävä eurokoodeja tai niistä johdettuja standardeja sekä muita laskennan kohdetta koskevia ohjeita. Esimerkiksi tämäntyyppisessä julkisessa kulkusillassa tungoskuormavaatimus on 5kN/m2 , kertoo Aki Parkkinen.
Onnettomuustutkintakeskus antoi tutkinnan tuloksena kaksi suositusta. Toinen suositus kohdentuu Rakennusteollisuus ry:lle. Suosituksen mukaan telinealan tulisi tunnistaa vaativat siltarakenteet ja kohdentaa riittävää osaamista sekä suunnitteluun että toteutukseen. RT:n Telinejaoston jäsenenä Telinekataja on mukana tässä työssä ja antaa oman panoksensa alan kokonaisvaltaisen turvallisuuden parantamiseen.
– Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta ottaa kantaa työtelinettä koskevan suunnitelman laatijan pätevyyteen. Lain mukaan päätoteuttajan eli telinetoimittajan on huolehdittava, että rakennesuunnitelman ja käyttösuunnitelman laatii telinerakenteen ominaisuudet ja suunnittelutehtävän vaativuus huomioon ottaen riittävän pätevä henkilö, kertoo Aki Parkkinen.
Rakennesuunnitelman laatijalla on oltava vähintään teknillisen alan ammattikorkeakoulututkinto, sitä vastaava aiempi tutkinto tai teknikkotason tutkinto ja perehtyneisyys telinerakenteisiin, jos työtelineen korkeus on yli 10 metriä tai työtelineen seisontavakavuus perustuu ankkurointiin tai työtelineen rakenteen suunnittelu on työtelineen peittämisen takia tai muusta syystä vaativaa.
Telinekatajalla on vahva tekninen tiimi, joka keskittyy yksinomaan suunnitteluun. Jokaisella tiimin suunnittelijalla on pätevyysvaatimusten mukainen koulutus ja suunnittelukokemusta vuodesta reiluun kahteenkymmeneen vuoteen. – Tekninen osastomme myös kouluttaa työnjohtoamme ja asentajiamme. Lisäksi teemme testauksia tutkiaksemme tapauksia, joihin esimerkiksi valmistajalta ei ole saatavilla informaatiota. Viimeisimpänä olemme tutkineet telineiden ja sääsuojien ankkurointia erilaisissa olosuhteissa ja erilaisilla metodeilla, kertoo Aki Parkkinen.
Espoon siltasortuman tutkimusraportissa OTKES kommentoi, että siltarakentamisen osaaminen ei ollut riittävällä tasolla. Aki Parkkinen haluaa kiinnittää huomiota koko suunnittelu-asennus-tarkastus-ketjun osaamiseen.
– Ammattitaitoisesti tehty suunnitelma on lähtökohta. Seuraava vaihe on, että asennustyö tehdään suunnitelman mukaisesti.
– Käyttöönottotarkastuksessa varmistetaan kohteen suunnitelman mukainen toteutus. Kohteen säilyminen käyttökuntoisena ja vaurioitumattomana taataan säännöllisillä kunnossapitotarkastuksilla, listaa Aki Parkkinen.
OTKESin mukaan kunnan yleisillä alueilla sijaitseviin väliaikaisiin siltoihin ei kohdistu viranomaisvalvontaa. Myös pysyvät siltarakenteet on jätetty rakentamisen lupamenettelyjen ulkopuolelle, ohjaava lainsäädäntö on epäselvää eikä valvovaa viranomaista ole. Ympäristöministeriö tai liikenne- ja viestintäministeriö eivät tunnista kuntien yleisellä alueella tapahtuvan siltojen rakentamisen kuuluvan hallinnonalaansa. Myöskään aluehallintoviraston työsuojelu ei valvo telinerakennelmia, jotka sijoittuvat rakennustyömaiden ulkopuolelle.
Espoon siltasortuman tutkintaraportin toinen suositus onkin kohdennettu ympäristöministeriölle sekä liikenne- ja viestintäministeriölle. Ministeriöitä suositetaan kehittämään menettelyt, joiden avulla myös kuntien pysyvät ja väliaikaiset sillat päätyvät vaatimusten mukaiseen suunnittelu- ja toteutusprosessiin.
– Haluaisin kuitenkin korostaa telinetoimittajan ja tilaajan vastuuta, sillä tällä hetkellä käytössä olevia tai suunnitteluun tulevia julkisia siltoja viranomaiset eivät vielä valvo. Telinetoimittajan ja tilaajan tulee tunnistaa väliaikaisten siltakohteiden vaatimukset, jotta kuhunkin kohteeseen saadaan toimivat ja turvalliset ratkaisut, painottaa Aki Parkkinen.