Erki Eenma on viihtynyt Telinekatajalla asentajana lähes 10 vuotta. Työn mielekkyys syntyy sen vaihtelevuudesta ja konkreettisuudesta – kun silmien edessä kohoaa valmis telinerakennelma, voi kättensä jälkeä ihastella sen todellisessa merkityksessä. Millaisen tien tämä nokkamieheksi edennyt asentaja on kulkenut, ja mihin se hänet seuraavaksi vie?
Vuosi on 2007, kun puuseppänä Tartossa toimiva Erki Eenma ensimmäisen kerran lähtee Suomeen työn perässä. Mittatilauskalusteiden kysyntä on hiipunut orastavan laman myötä, ja Suomessa on hyvät näkymät työllistymiselle. Taival alkaa Helsingistä, jossa Eenma työskentelee alihankkijana eri toimeksiantajilla, muun muassa Telinekatajalla. Töitä seurataan sinne missä niitä on: Helsingistä suunnataan pariksi viikoksi Ouluun, seuraavaksi ehkä Mikkeliin ja lopuksi vielä Vaasaan, Kuopioon tai jopa Tornioon. Välillä käydään tietysti kotopuolessakin hengähtämässä.
⎯ Monen vuoden ajan työ oli jatkuvaa reissuhommaa, eikä samassa paikassa oltu juuri kahta viikkoa pidempään, kuvailee Eenma.
Alituinen matkustaminen toimeksiantojen perässä alkoi tuntua niin päässä kuin kropassa ja kun ennestään tuttu Telinekataja vuonna 2013 laajensi Tampereelle, näki Erki tilaisuutensa. Kaupunki oli koskineen ja yliopistoineen tarttolaiselle kuin pala synnyinseutua, joten päätös oli selvä: kiivastahtinen arki alihankkijana vaihtui vakinaiseen työsuhteeseen Pirkanmaalla.
Asentajan työssä on kädentaitojen lisäksi tärkeää osata ennakoida ja hahmottaa kokonaisuuksia. Ennen korkeuksiin kiipeämistä on kyettävä pysähtymään ja katsomaan nykyhetkeä pidemmälle. On tiedettävä mitä päivän aikana on saatava aikaan ja mitä osia ja toimenpiteitä siihen tarvitaan – telineiltä kun ei noin vain laskeuduta hakemaan varastosta täydennystä. Kokemuksen myötä työskentelyyn tulee myös tehokkuutta tietynlaisen nopeuden ja rytmin kautta, mikä on tärkeää sekä projektin toteutumisen että työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Telineiden onnistuneeseen pystytykseen ei kuitenkaan vaikuta pelkkä suunnittelu ja työvoima, sillä työ on paljolti riippuvaista ulkoisista olosuhteista, kuten säästä. Syksyllä tuulet ja sateet lyövät kapuloita rattaisiin, ja talvella lumityöt vievät leijonanosan asentajien arjesta – toisinaan myös viikonlopuista. Haastavissa keleissä määräajat voivat painaa päälle, mutta siitä huolimatta harjaantunut asentaja painottaa kärsivällisyyttä ja harkintaa urakassa kuin urakassa.
Vaikka aikataulu olisikin tiukka, on kiirehtiminen tässä työssä harvoin hyväksi. Mikään urakka ei ole kenenkään hengen arvoinen, korostaa Eenma.
Erkin mukaan telineasentajan työssä pääsee pitkälle jo pelkällä maalaisjärjellä. Hengähdystaukoja kannattaa ottaa tarpeen mukaan ja miettiä voisiko jonkin osion toteuttaa paremmin. Apua saa ja kuuluukin pyytää, jotta lopputulos olisi laadukkain ja turvallisin mahdollinen. Työnantajana Telinekataja saakin kiitosta siitä, että avoimeen keskusteluun kannustetaan matalalla kynnyksellä, toimenkuvaan tai asemaan katsomatta. Luotto siihen, että asioihin keksitään joka kerta yhdessä ratkaisu, on läpi yrityksen vahvalla pohjalla. Onpa Erki joskus itsekin lähtenyt haastamaan suunnitelmia, minkä seurauksena esimerkiksi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus sai ylleen Suomen suurimman siirrettävän sääsuojan. Sen sijaan, että suoja olisi siirtovaiheessa osittain purettu, nostettu ja pressutettu uudestaan, ehdotti Eenma että se pystytettäisiin kiskoille. Tähän päädyttiin ja näin rakennettiin Suomen suurin, 3000 neliötä peittävä, siirrettävä teltta. Muun muassa nosturikuluissa ja työajassa säästetyt resurssit keräsivät luonnollisesti kiitosta sekä tilaajalta että työnantajalta.
Tämä ”vahingossa” rakennettu liikkuva teltta merkitsi sitä, että suojan siirto tehtiin kahden viikon sijasta kahdessa tunnissa. Ihan tyytyväisiä olivat, nauraa Erki vaatimattomasti.
Vapaa-aikansa tamperelaistunut Erki viettää yhdessä perheensä kanssa, enimmäkseen taaperon perässä juosten. Välillä paineita puretaan taloyhtiön kellaritiloihin hommattuun nyrkkeilysäkkiin, kun taas sielun lääkettä ammennetaan eräilystä. Kun Eenma kaipaa omaa rauhaa, pakkaa hän reppuunsa riippumaton, kahvia ja ehkä tilkan konjakkia, ja suuntaa sitten luonnon helmaan. Kun löytyy sopivan rauhallinen paikka, voi vain nauttia hiljaisuudesta ja ympäristöstä, kenenkään tai minkään häiritsemättä.
Vaikka asentajana on joskus painettava pitkää päivää vaativissakin olosuhteissa, esimerkiksi joulupyhinä lunta lapioiden, läpimärkänä ja alaselkä jumissa, ei Erki voisi kuvitella itseään toimistotöihin, ainakaan vielä.
⎯ Olen tyytyväinen nykytilanteeseen ja viihdyn kentällä niin kauan kuin paikat kestävät. Vuoteen kertyy helposti 10–15 työmaata ja niihin mahtuu mukavasti vaihtelua ja haastetta, toteaa Eenma.
Hommansa osaavalle ammattilaiselle annetaankin usein ne kaikkein monimutkaisimmat rakennelmat, ja näissä hän on elementissään. Telinekatajalla halutaan mahdollistaa nousu uraportaita pitkin, eikä mies pidä työnjohtajaksi pyrkimistä mahdottomuutena joskus tulevaisuudessa.
Tämänhetkisessä roolissa Eenmaa motivoi eniten se, että hänen työstään jää aina konkreettinen jälki. Jokaisen urakan lopussa hän voi perustellusti olla ylpeä aikaansaannoksistaan.
Valmista telinettä katsellessani totean usein, että minä tein parhaani ja se johti onnistuneeseen lopputulokseen. Kun rakennelmia välillä julkaistaan Telinekatajan Facebookissa tai Instagramissa, niitä kelpaa näyttää kavereillekin ja sanoa, ”Katso, tuon minä olen tehnyt!” iloitsee Erki.
Jaa artikkeli
