Sääsuojan perustaminen vesikatolle vaatii erityistä tarkkuutta

Sääsuojat ovat jo tavanomainen näky saneeraustyömailla ja uudiskohteissakin ne ovat lisääntyneet kuivaketju-ajattelun ja rakentamisen vaatimusten myötä. Sääsuojat pyritään ensisijaisesti toteuttamaan niin, että kantavat telinerungot lähtevät rakennusten vierestä, kantavalta maaperältä. Monissa kohteissa se myös onnistuu pitkän jännevälin sääsuojaristikoilla tai asentamalla telinerunko moduulirakenteisen ristikoinnin päälle.

Joissakin tilanteissa sääsuoja on kuitenkin pakko perustaa vesikatolle, ja kerron tässä blogissa mitä se vaatii.

Suurten rakennusten, kuten esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden, kohdalla joudutaan välillä tilanteisiin, joissa sääsuojan kantava telinerunko täytyy perustaa rakennuksen vesikaton kohdalle. Muita vaihtoehtoja ei ole. Tällaisissa kohteissa korostuu jo tarjousvaiheessa sääsuojatoimittajan ja -tilaajan välinen kommunikointi sekä ennakointi. Asia ei tule yllätyksenä, kun työmaa on jo käynnissä ja sääsuoja pitäisi saada pikaisesti tilauksen jälkeen pystytettyä.

On tärkeää, että tilaajakin ymmärtää jo projektin alkuvaiheessa ne erityisvaatimukset ja haasteet, jotka liittyvät sääsuojan perustamiseen vesikatolle. Sääsuojien jännevälit ovat pitkiä ja kuormat suuria. Tilaajan on huolehdittava sääsuojan kuormien jakamista siten, että perustaminen on turvallista ja rakennuksen rakenteet kestävät.

Kuormien suuruus voi yllättää

Asiakkaamme ovat usein yllättyneitä sääsuojien laskennallisten kuormien suuruudesta. Telineeltä tulevat kuormat voivat tuntua suurilta, jos asiaan ei ole etukäteen perehtynyt.

Monesti olen kuullut lauseen, että laitetaan pari punttia, niin saadaan sääsuoja pysymään paikallaan. Puntti, eli esimerkiksi 2 tonnin betonipaino, ei kuitenkaan ole rakennuksen kattorakenteiden puolesta toimiva vaihtoehto sääsuojan ankkuroinnille. Katon pistekuormat voivat nousta liian suuriksi. Sääsuojan kiinteä ankkurointi esimerkiksi rakennuksen seiniin tai katolla olevan konehuoneen seiniin on aina parempi ratkaisu.

Sääsuojasta ja telinerungosta tulee kuormitusta omasta painosta, sateesta, lumesta sekä tuulesta. Kuorman jakautumiseen vaikuttaa puolestaan telinerungon leveys, korkeus ja jäykkyys sekä ankkuroinnit ja levitykset. Yksittäisen telinepystyn kuorman suuruuteen vaikuttaa siis monta tekijää, mutta pitkien jännevälien sääsuojissa telinepystyn pystykuormaksi voi tulla helposti yli 3t kuorma. Toisaalta, suurilla jänneväleillä voi myös noste- ja vaakakuormien vaikutus olla samaa yli 3t suuruusluokkaa, joten ankkurointiin ja telinerungon perustukseen on syytä perehtyä huolellisesti.

Keinoja kuormien jakamiseen

Rakennusten katoille on normaalisti mitoitettu paikallinen lumikuorma, joka ei katolla vaikuta, kun rakennus on sääsuojan alla. Sääsuojan telinerungon kohdalle tulee normaalista katon kuormitustilanteesta poiketen pistemäistä kuormitusta, jolloin katon kantavuus voi ylittyä. Pistemäistä kuormitusta voidaan jakaa palkeilla laajemmalle alueelle, joka voi olla riittävä ratkaisu tietyissä kohteissa. Kuormien jakaminen palkkien kautta riittävän laajalle alueelle tulee aina varmistaa kohteen rakennesuunnittelijalta ennen sääsuojan asentamista. Talvella on huolehdittava sääsuojan katolta kertyvän lumen poistaminen rakennuksen katolta, että sääsuojan räystään viereen ei kerry lumikinosta, joka kuormittaa rakennuksen kattoa lisää telinerungon vierestä.

Jos telinerunko saadaan perustettua palkkien avulla olemassa olevan kattopinnan päälle, tulee vielä huolehtia ankkuroinnista noste- ja vaakakuormien osalta. Se saadaan hoidettua ankkuroimalla telinerunko viereisen seinän kantaviin rakenteisiin, jos telinerunko lähtee alemmalta kattopinnalta. Suojattavan alueen ollessa samalla kattopinnalla kuin telinerungon perustus ei kiinteä ankkurointi onnistu ja on turvauduttava vastapainojen käyttöön. Ne taas lisäävät pystykuormaa, joka tulee huomioida telinerungon perustuksen kantavissa palkeissa ja kuorman jakamisessa vesikatolle.

Telinerunko kantavalle yläpohjalle?

Jos pystykuormia ei saada riittävästi jaettua palkeilla on vaihtoehtona viedä telinerungon pystykuormat kantavalle yläpohjalle. Se vaatii kuitenkin kattopinnan aukaisua ja aiheuttaa yleensä hieman enemmän toimenpiteitä sääsuojan tilaajalta. Telinerungon tullessa yläpohjalta katon läpi on huomioitava rakennuksen katon kallistukset ja veden ohjaukset sekä mahdolliset tiivistykset, että telinerunkoa varten tehtävät aukot eivät aiheuta vuotokohtia. Etuna tässä vaihtoehdossa on kuitenkin se, että yleensä myös noste- ja vaakakuormat saadaan ankkuroitua yläpohjaan ja vältytään ankkurointipainojen käytöltä.

Sääsuojan telinerungon ollessa samansuuntainen kuin yläpohjan kantava laatta voi myös laatan kapasiteetti ylittyä ja se on tuettava alapuolelta, esimerkiksi tukitelineellä. Tukiteline voidaan tarvittaessa rakentaa aina kantavaan alapohjaan asti, jos rakennuksen tilat sen sallivat ja tarve niin vaatii. Tuennan toteutus on aina varmistettava rakennesuunnittelijalta, että kuorma saadaan välitettyä hallitusti kantavalle alustalle. Tilaajan pitää varmistaa kantavan yläpohjan kestävyys ennen sääsuojan asentamista.

Kun sääsuoja joudutaan perustamaan olemassa olevan vesikaton tai yläpohjan päälle, tulee sille kohdistuvat kuormitukset ja tarvittavat toimenpiteet käydä lävitse mahdollisimman aikaisessa vaiheessa projektia, jotta sääsuojalle saadaan kaikkien kannalta toimiva toteutus koko työmaan ajaksi. Näin vältytään myös ikäviltä kustannusyllätyksiltä, vesikattojen rakenteet kestävät ja kattohuovat pysyvät ehjinä.

Aki Parkkinen, suunnittelija